Kuuntelin suurella mielenkiinnolla @flowakatemia podcastia jossa vieraana oli Suomen menestyneimpiä ja lajin uranuurtajana tunnettu vapaaottelija-valmentaja Anton Kuivanen. Aiheena oli flow ja mitä vapaaottelija siitä ajattelee.
Ohjelma sai todella kiinnostuksen heräämään. Vaikka Anton ei ole kertomansa mukaan aiheeseen perehtynyt, hämmästelin analyyttisyyden ja ymmärryksen korkeaa tasoa. Mies puhui todellakin vakuuttavasti punnittua puhetta. Kiitos!
Mitä flow on?
Psykologi Mihály Csíkszentmihályin mukaan flow on tila, jossa ihmisen tietoisuuteen saapuva informaatio on tasapainossa minän tavoitteiden kanssa.
No, tuo ei paljonkaan maallikolle kerro.
Seuraavasta kappaleesta löytyy jo ymmärrettävää asiaa.
Flow-kokemuksessa ihminen paneutuu koko kapasiteetillaan keskittyneesti tavoitteelliseen toimintaan sulkien kaiken muun tietoisuudestaan. Optimaalinen flow-kokemus syntyy, kun ihmisen taidot vastaavat käsillä olevaa haastetta ja hän on kiinnostuneesti paneutunut ko. aktiviteettiin. Nämä lainaukset Wikipediasta
Ensimmäinen omakohtainen muistikuva flow-kokemuksesta nousee mieleen ala-asteen liikkatunnilta. Pelasimme koulun jumppasalissa istumafudista. Pelissä liikutaan käsien ja jalkojen varassa istuma asennossa, pallona pehmeä superlonpallo. Jouduin poikkeuksellisesti maalivahdiksi. Torjunnat onnistuivat ja sain kaikki pallot kiinni, olo oli suorastaan kaikkivoipa, ihmeellinen, kaikki mitä yritin onnistui. Tunnetila jäi todella mieleen, enkä ole vastaavaa sen jälkeen kokenut.
Brasilian jujutsussa virtauskokemusta en ole onnistunut saavuttamaan. Hyvään keskittymiseen olen toki päässyt, kuitenkin jonkinlainen tietoisuus ulkopuolisesta on ollut aina läsnä. Nuorena miehenä Hokuto-ryu jujutsun sinisen vyön kokeessa kaikki ulkopuolinen sulkeutui pois, jopa niin hyvin että matsin päättyessä olo oli kuin kupla olisi puhkaistu. Kokeessa otettiin kovaa randoria ja mieleeni on jäänyt vain hajanaisia muistikuvia tilanteista. Kaverini kertoi minun tehneen vaikka mitä hojohojo-temppuja, joita en muista tehneeni.
Flowta tutkitaan paljon. Kiinnostavaa on mitä hyötyä siitä voisi olla, miten flow-tilaan pääsee ja kuinka sitä voi harjoitella. Googlailin aihetta ja asiaa löytyi, paljonkin.
Seuraavat tekstit ovat joko suoraan lainattu tai minun omin sanoin kertomaa, kerron lähteen tekstissä mikäli sellainen selkeästi on.
Siis aluksi.
Mitä hyötyä flow'n tavoittelusta on?
Lueskeltuani muutaman aihetta käsittelevän artikkelin voisi lyhyesti todeta näin.
Hyvä flow kertoo hyvästä taitotasosta. Koska taidolla ja flow'lla on toisiaan ruokkivat suhde, eli taidon karttuessa flow vahvistuu ja kun flow vahvistuu taito karttuu. Silloin tekeminen on mielekästä ja keskittyminen käsillä olevaan tehtävään on täydellistä.
Edellytykset flow tilaan pääsemiseksi.
Psykologi Mihály Csíkszentmihályin tunnetaan flow tutkimuksen isoisänä. Hän luetteli aikoinaan neljä tekijää jotka pitää toteutua mikäli mielii päästä virtauksen tilaan. Sittemmin listaa on täydennetty ja sanamuotoja vaihdettu.
1. Taitojen ja haasteen oikeanlainen suhde, tämä on "flow'n kultainen sääntö".
Taidon ja haasteen suhde on optimaalinen silloin kun taito riittää nipin napin. Jujutsussa flow mahdollistuu silloin kun kaksi suunnilleen samantasoista kaveria kamppailevat keskenään. Tilanteissa kumpikaan ei liiemmin hallitse, vaan molemmat joutuvat pinnistelemään taitojensa ylärajoilla. Itsensä ylittäminen voi tuoda voimakkaamman flow kokemuksen. Jos toinen on oleellisesti taitavampi hän voi kyllä kokea flow'n, sensijaan alakynnessä olevalle tilanne voi olla ahdistava.
Taidon karttuessa myös flow-tilaan pääseminen helpottuu, koska taidon puute ei katkaise virtausta.
(https://www.flow-akatemia.fi/blogi).
2. Kirkas päämäärä ja tavoite
Jos vaikkapa taiteilijalla on selkeä käsitys siitä mihin hän pyrkii, olosuhteet flow'n syntymiseen ovat olemassa. Jujutsussa perimmäisenä tavoitteena on vastustajan voittaminen. Jujutsumatsin sisällä on myös tavoitteita, esimerkiksi pyrkimys johonkin tiettyyn positioon, lukkoon tms. Oleellista flow'n kannalta on se, että myös tämä "mikro tavoite" on kirkas. Mitä kirkkaampi tavoite on sitä helpompi flow'n on päästä. Tämä johtuu siitä, että tavoite luo toiminnalle selkeän suunnan.
3.Välitön palaute
Aistien saa nopeimman palautteen.
Jujutsussa palautteen saa yleensä välittömästi. Flow'n kannalta välitön palaute on tärkeää. Sparrin aikana aistein saadut viestit tai onnistumisen kokemukset ovat flow'n kannalta tärkeitä. Koska tarkoitus ei ole analysoida tai suunnitella toimintaa jonkinlainen alitajuinen systeemi flow-tilassa jyllää. On hieno tunne kun oma liike sointuu vastustajan liikkeeseen. Tästä saatu tunnetason palaute ruokkii flow'ta.
4.Täydellinen keskittyminen
Kun keskittyminen on täysin tekemisessä mm. ajantaju katoaa. Jos keskittyminen katkeaa myös flow katkeaa. Oman kokemuksen mukaan flow-tilaan pääsy on kuin nukahtaminen, sitä ei tiedä milloin se tapahtuu, sen huomaa vasta herätessä.
Poistu itsesi tieltä (https://www.flow-akatemia.fi/blogi)
Tietoinen ajattelu estää flow'n. Tämä ajatus sotii kaikkea sitä reflektoinnin eetosta jota olen edellisissä blogiteksteissä kovasti toitottanut. Flow'n nimissä, kumoan kaiken mitä olen aiemmin sanonut!
Ehkei nyt sentään.
Flow on väliaikaisen hypofrontaalisuuden tila, joka tarkoittaa sitä, että flow’ssa aivojen etuaivolohko hiljenee. Tämän myötä sisäinen puhe ja itsekritiikki vähenee, huomio on itse tekemisessä ja osaaminen pääsee “virtaamaan läpi” ilman ylimääräistä miettimistä.
Tämä suora lainaus löytyy edellä lähteenä mainitussa blogi tekstissä.
Tästä seuraa päätelmä (lähde sama).
On hyvä tunnistaa, milloin kannattaa vain tehdä ja milloin reflektoida. Kun työpaikan salibandyvuorolla olet laukaisemassa palloa kohti maalia, sinun ei kannata analysoida ranteen asentoa, vaan vain laukaista. Jos laukaisu oli täysin susi, niin voit miettiä, olisiko esimerkiksi mailan tai kehon asennossa jotain korjattavaa. Analysointi ja epäröinti yleensä heikentää suoritusta, jos se tehdään suorituksen aikana. Siksi on tärkeää heittäytyä ja keskittyä ensisijaisesti suoritukseen itseensä.
Tässä on iso pointti! Siis suorituksen aikana kannattaa vain tehdä ja antaa mennä. Nyt tunnen piston sydämessäni. Usein sparrin aikana analysoin tai jopa pysäytän painin vaihtaakseni muutaman sanan vallitsevasta tilanteesta. Tässä uudessa Flow'n kirkkaan valkoisessa valossa sparrin aikaisessa reflektoinnissa ei välttämättä ole järkeä. Tämä tehdään vasta sparrien jälkeen, vaikkapa kotona, kotimatkalla tai vaikkapa valmentajan kanssa. Eri asia tietenkin, jos kaveri haluaa auttaa vaikkapa korjata toistuvaa virhettä.
Harjoittelun pitää pääsääntöisesti olla kivaa. Hampaat irvessä puristaminen karkottaa flow'n. Kun harjoittelu on kivaa ja turvallista voi flow-tilaan päästä ja kun siihen tilaan pääsee se tuntuu itsessään mukavalta.
On kuitenkin ehkä hyvä muistaa että vahva flow ei suoraan tarkoita laadullisesti hyvää tekemistä. Aikaisemmissa blogeissa mainittu ex. karhupoliisi Harri Gustafsberg kertoo hänen tutkimusryhmänsä havainnoista poliisien kokemuksista paineistetussa tilanteessa. Testihenkilöt kertoivat voimakkaasta keskittymisen ja virtauksen kokemuksesta siitä huolimatta vaikka he tekivät tilanteen kannalta vääriä ratkaisuja.
Jujutsussa tilanne voi olla juuri samankaltainen, juuri kun tunnen hallitsevani tilanteen minut väännetään tuhanteen solmuun.
